Huumorinäyttely bloggaus tulossa!

HEH-HEH/Huumorinäyttelyn avajaisissa 7.12.2013 Kesyt veljekset.
Kuva Jukka Tilus (jukkatilus.tumblr.com/)

Pispalan rakennetusta ympäristöstä kiinnostuneet - vielä ehtii aktivoitua!

Kaavoittaja on antanut esityksensä Pispalan tulevasta yleiskaavasta (vaihtoehdot 1,2, ja 3), jota on mahdollista kommentoida maanantaihin 16.8. mennessä.

Pispalalainen -lehdessä 1/2010 on lisätietoja, ja mm. Pispalan kirjastolla, Hirvitalolla, Rajaportilla ja Kurpitsatalolla voi käydä tutustumassa kaavoittajan suojelu- ja rakennusoikeusvaihtoehtoihin.

Kommentit voi lähettää tai viedä Tampereen kaupungin kirjaamoon, Puutarhakatu 6 / Kirjaamo, PL 487, 33101 Tampere, sähköpostitse: kirjaamo@tampere.fi

Kaavoitusta käsittelevän tietopaketin löydät uusimmasta Pispalalainen -lehdestä:
http://www.pispala.fi/pispalalainen

Mielenilmausperformanssi uusia ydinvoimaloita vastaan

Lauantaina 19.6. järjestettiin Suomessa uuden ydinvoimalarakentamisen vastainen päivä. Tampereen Keskustorillekin ilmestyi sekalainen seurakunta esittämään komedian piirteitä omaavaa performanssiaan. Ilma oli kaunis ja yleisöäkin ilmaantui paikalle.

Jyri Jaakkolan muistolle ja solidaarisuuden osoituksena Oaxacan alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta toimiville

Suomalainen pitkän linjan ympäristö- ja kehitysaktivisti Jyri Jaakkola surmattiin tiistaina 27. huhtikuuta Meksikon Oaxacassa.

Muun muassa Uusi Tuuli ry:ssä ja Hyökyaalto-ryhmässä toiminut Jyri oli myös tuttu osalle hirvitalolaisista. Muodollisempaakin yhteistyötä tuli tehtyä Uuden Tuulen järjestäessä oaxacalaisen aktivisti Rubén Valencia Núñezin vierailun Hirvitalolle viime vuonna.

Jyri Jaakkola oli Meksikossa juuri Uusi Tuuli ry:n sekä SIPAZin tehtävissä. Hän oli matkalla autonomiseen, paikallishallinnon tukemien puolisotilaallisten joukkojen ahdistelemaan San Juan Copalan kylään ihmisoikeustarkkailijan ominaisuudessa. Karavaaniin osallistui paikallisten järjestöjen ja liikkeiden edustajia kansainvälisten tarkkailijoiden tukemana.

Sytytän Jyri Jaakkolan muistoksi ja solidaarisuuden osoitukseksi alkuperäiskansojen taistelulle kynttilän Hirvitalolla klo 17, jolloin vietetään Jyrin muistotilaisuutta Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi muistetaan myös toista väijytyksessä murhattua, CACTUSin jäsentä Beatriz Alberta Cariño Trujilloa.

Halutessasi voit vaatia Meksikon hallitukselta asian perusteellista selvittämistä - vaatimukset voi lähettää kirjeenä osoitteeseen:

Meksikon suurlähetystö
Simonkatu 12 A, VII krs
00100 HELSINKI

tai

sähköpostilla: mexican.embassy(at)welho.com

-Mikko

Talonvaltauspäivillä osoitetaan mieltä Pispalassa jo toimivien kylätalojen puolesta

Ennen kaikkea tamperelaiseen talonvaltaustoimintaan keskittyvällä tresquat-sivustolla on julkaistu seuraava kutsu mielenosoitukseen:

Mielenosoitus- ja juhlakutsu - Kokoontuminen perjantaina 16.4. klo 14.30 Pyynikintorilla

Tampereen kaupunginvaltuusto lanseerasi viime vuoden elokuussa Tampere
virtaa -kaupunkistrategian. Strategiassa määritelty Tampereen visio
vuodelle 2020 on olla ”sujuvan elämän suuri kaupunki” ja ”vastuullisesti
kehityksen kärjessä”. Tähän liittyy olennaisesti myös kaupungin
suunnitelma viidestä ”kylätalosta” eri puolille Tamperetta. Kaupungin
esityksen mukaan ”Kylätaloissa alueen asukkaat voisivat kokoontua
omaehtoiseen toimintaan tai osallistua erilaisiin järjestettyihin
tilaisuuksiin ja tapahtumiin.” - Kuulostaa, jos ei muuta, niin ainakin
hyvää tarkoittavalta.

Jos edellä mainittuja korulauseita vertaa siihen, mitä Tampereella
oikeasti tapahtuu, saa kaupungin toimista pikemminkin skitsofreenisen
vaikutelman. Vähän aikaa sitten kaupunki ilmoitti katkaisevansa kaiken
tuen Pispalan kumppanuusverkostolle. Käytännössä tämä tarkoittaa haittaa
Rajaportin saunalle, Pispalan kirjastolle, Hirvitalolle sekä
Kurpitsatalolle – kaikki loistoesimerkkejä kaupunkilaisten
itseorganisoitumisesta. Päättäjät puhuvat julkisuudessa yhteisöllisen
toiminnan ja omaehtoisuuden tärkeydestä ja samalla lyövät kapuloita
kaikkien niiden projektien rattaisiin, jotka nämä kriteerit
todellisuudessa täyttävät.

Tilalle kaupunki sitten tarjoaa kylätaloja - hampaattomia ja laimeita
versioita siitä, mikä voisi olla kaupunkilaisista itsestään lähtevää ja
ainutlaatuista. Pahinta mitä voimme tehdä on uskoa päättäjien
hyväntahtoisuuteen ja perustaa toimintamme heidän ehdoilleen.
Kylätalohanketta ei ole perustettu tarjoamaan meille toimitiloja. Se on
perustettu, jotta toimintamme saataisiin päättäjien vallan piiriin.
Kuten Tampere virtaa -esitteessä todetaan kaupunkistrategiasta: ”Se on
johtamisen väline, joka sisältää kaupunginvaltuuston tekemät
tulevaisuutta koskevat linjaukset.” Kylätaloja suunnitteleva- ja
kaupunkilaisten omia projekteja vainoava kaupunki ovat vain saman
kolikon kaksi eri puolta.

Tule mukaan osoittamaan mieltä Tampereen kaupungin tilapolitiikkaa
vastaan! Tule mukaan näyttämään solidaarisuutesi kaikille
yhteisprojekteille, jotka kamppailevat Tampereen kaupungin hampaissa!
Toimimme osana maanlaajuisia valtaustoimintapäiviä ja näytämme
yhdessä,etteivät kaupungin kontrolloimat kylätalot ole Tampereen
omaehtoisen ja yhteisöllisen toiminnan ainoa tulevaisuus !

Lisätietoa:
http://tresquat.net/article.php/20100412104943441

kevätsiivous

Eilen oli kevätsiivouspäivä ja puhrasta tuli! Huomattiin myös että joku hirvitalon pihassa vieraillut ilkiö oli viskannut puupalikan kasvihuoneen ikkunasta läpi, törkeää! Ilma oli kuitenkin kaunis ja lumiscreeniäkin alkoi lopulta hymyilyttää!

Pispalan Nykytaiteen Kiasma

Hirvitalolle rakennettiin lumesta uusi elintaso-siipi: pispalan nykytaiteen kiasma. Design eli arkitehtooninen suunnittelu on ihan samanlainen kuin vähemmän arvostetussa helsingin nykytaiteen kiasmassa. Meillä on lisäksi modernimpaa tekniikkaa käytössä. Puilla lämmitettävä uuni (by rakennus sampo), soveltuu niinikään ruuanlaittoon kuin lämmitykseenkin. Pienillä kynsitulilla paistuu kädenkäänteessä esim.mustamakkara. Uunin päällä näyttäisi olevan myös screeni eli näyttöpääte josta voi viihtyisästi seurata jääpalloa sekä jääkelkkailua. Olemme ajan tasalla siis. Havukatto takaa lämmön harakoille ja tunnelman siiven vieraille.






Antti Pussisen valoteos on tuonut iloa hirvitalon pihaan talvi-ajalla. Geometrinen muotoilu tuo viestiä ja lämpöä tulevaisuuden uskonnoilta. Mutta missä on loput himmelistä?


In English : we got in hirvitalo new part made by snow:pispala contemporaryart kiasma.It have same design that helsinki contemporaryart kiasma but this is much better and modern.Antti Pussinen Made great light-installation.

Viesti taiteilijaystävältämme Suvadeep Dasilta

Toukokuun puolessavälissä poliisin Intiaan passittama Suva kerää parhaillaan varoja päästäkseen takaisin Suomeen syksyllä, jolloin hänellä alkaa opinnot Teatterikorkeakoulussa Helsingissä. Hirvitalon väki on yrittänyt osaltaan auttaa häntä yrityksessään. Tässä viesti Suvalta:

TERVE INTIALAINEN

To friends from –suomi

I begin with my heartiest gratitude to all who are present here, “TERVEHYDYS”. I love to be among you people. In my former visit to Finland, I found Tampere as the best and most social and culturally rich among all other cities. I was able to share my creative bits and parts, and humbly contributed with what little I had. It would have been really difficult for me without your friendship and support. It was real honour for me to work and perform at ‘Hirvitalo’. I am equally honoured to mention places of culture like Pispalan Teatteri, Pispalan Ihoteollisus, Herta, Vastavirta, Telakka and Pispalan Kirjasto and the site pykki pystö of events. Most important I am honoured to have friends from Pispala, a place with a big smile and a symbol of brotherhood.

Coming from a different coloured background I never felt alien and tried my best to adapt to to such a ihana culture. I loved with all of you playing organically (with fingers) the drums and singing as well. My biggest moment was creating the “tukkirumpu” and the community performance that followed in 16th December. It was great honour to perform with ‘BLACK MOTOR’, our very own band ‘Hirvi Explosion’, my gig with ‘sounds of Ankur’- the Brazilian singer ceaser and my small contribution to Pispalan teatteri. I may have done few more activities, however in all these I wish to thank you, all of you who made me comfortable and gave me a place which I can call as my ‘second home’.

I come from a land of emotions which ofcourse makes me emotional by saying all these. My worst moment was when I had to leave on the mid of toukokuu without saying goodbye to such wonderful and best of friends. All these things gave me more strength and with the help of almighty I will come back to work and live and be a part of your activities and action once again. Yes for this I need all of your support and help to bring me back. [ Ever since I was a child I had one dream and that is to form an universal connection of one world – a world without beurocratic norms, a world where all the cultures meet like the ocean, a world with equal economic conditions, a world without political and geographical boundaries, a world full of openness where race, distinction, colour, religion and regions don’t exist.] It may sound like fantasy, but we can still assume and make it happen. Are you all with me?--- I repeat loudly ‘ARE YOU ALL WITH ME?’

I wish I could read these notes aloud but I am happy that one of you will do so and while reading this I can visualize my presence strongly with my whole heart and soul. If I am asked that how do I see myself among you people – I would rather say ‘ as a simple entertainer and everlasting friend to all of you and an Ystävä and not a kaveri’. That is the greatest thing I ever received from you all which is friendship. Yes I will be back soon and will do a lot of work and create Art works, play lot of music and will share what little I have to keep the spirit of community alive. I will need all of your help and support without which it can be really hard for me to come back. Yet spiritually I can see myself present among you all and working and creating new things again. With all my heart and affection ------------

SUVA

Suvasta netissä:

www.flickr.com/photos/suvshaman/

www.m2hz.net/jaksot/suvadeep-das-%E2%80%93-exotic-ways?quicktabs_2=1"

www.uta.fi/festnews/2009/52733.shtml

fifi.voima.fi/artikkeli/Ekologinen-el%C3%A4m%C3%A4ntapa-voittaa-turbokapitalismin/2847

www.ilkka.fi/teemat/teematarticle.jsp?article=371060&category=48

tamk-ttvo.blogspot.com/2009/04/art-veturit-nayttelyn-perfo-lauantaina.html

www.ess.fi/?article=214381

-Mikko

Mustan Pispalan jälkeen

Anarkistinen vastakulttuurifestari Musta Pispala on jälleen ohi ja pää täynnä työpajojen kekusteluissa heräämiä ajatuksia ja ideoita. Uskon, että järjestetty tapahtuma antoi arvokkaan tilaisuuden käsitellä anarkismia aiheena yleisesti sekä paneutua anarkistisiksi enemmän tai vähemmän itsensä mieltävien toimijoiden keskinäisiin kysymyksiin. Ne Hirvitalolla ja Vastavirta-klubilla järjestetyt keskustelut ja työpajat, joihin itse osallistuin, vaihtelivat laadultaan ihan ok -tasosta huippuihin (esim. Theatre of The Oppressed oli itselleni henkilökohtaisesti ja ammatillisesti merkittävä työpaja). Sellainen olo jäi, että tämän hetken tärkeimpiä ja vaikeimpia kysymyksiä ns. skenen sisällä on seksismi ja (seksuaali)vähemmistöjen syrjiminen. Tämä kysymys koskettaa myös Hirvitaloa, mistä myöhemmin lisää.

Lopuksi tähän aivan aiheeseen liittymätön juttu: joku pikkupoika oli käynyt tulostamassa Hirvarin mustesuihkutulostimella ison läjän Pokemon-kortteja, minkä seurauksena muste oli totaalisesti loppunut. ^-^

-Mikko

Voiman verkkolehti Fifin juttu festarista:
http://fifi.voima.fi/artikkeli/Anarkistien-kes%C3%A4leirill%C3%A4-ihan-turistina/2917

Esimerkki yhdestä ns. skenen sisäisestä kipupisteestä ja sen käsittely-yrityksestä:
http://sosiaalikeskus.wordpress.com/

Hirvitalo’s archiving project: Material wanted

As a part of Pispala Culture Associations EVS project a volunteer is collecting and organizing information of the past events held in Hirvitalo or related to Pispala Culture Association. She is collecting pictures, videos, documents, press releases and anything that could help to make the Hirvitalo ‘ s archive complete and ready for any kind of public or private presentation.
If you want to help her in this and have any pictures, photos, posters, etc…Please send them to this e-mail with a short description in English of the material including at least the name and date of the documented event, the organizer and the copyright holder of the material:

Lenka
hirvitalo.archive[at]gmail.com

or bring them to Hirvitalo any day you can

If you know about more people, who might have something to add, don’t hesitate in contact them and spread this message!

The project in which the archiving is done is funded by EU´s Youth in Action Programme. More info about the programme can be found from Centre for International Mobility, CIMO:
www.cimo.fi
Read more about EVS(European Voluntary Service) at:
ec.europa.eu/youth/youth-in-action-programme/doc82_en.htm

This project has been funded with support from the European Commission.
This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein.

Peijaiset VII

Tero Huh

Tango-orkesteri Kipeimmät Hetket

Kontti

Puu

Muistinvaraisen kirjallisuuden nuotiopiiriltä

Moni on kysellyt, että mitä siellä su 10.5. Taidelehdossa järjestetyllä muistinvaraisen kirjallisuuden nuotiopiirillä oikein tapahtui. Tässä oma versioni tapahtumien kulusta.

Virittelimme Markuksen kanssa laavun, nuotion ja muistinvarainen vyöhyke -kyltin Taidelehtoon ennen kymmentä ja sammutimme kännykkämme. Arviolta vartin päästä löysivät paikalle ensimmäiset uskaliaat, joille tarjosimme teetä futuristisen sinisistä muovimukeista.

Pian paikalle käyskenteli muutama muukin enemmän tai vähemmän tuttu kasvo, ja päätimme aloittaa muistelun.

Yritin rakentaa osittain live-roolipelimäistä tunnelmaa esittelemällä pelijohtajatyylisesti skenaarion, johon ikään kuin tekemisemme nuotiolla liittyisivät. Ideahan tästä sessiosta tuli väärin/hatarasti muistamastani Ray Bradburyn scifi-novellista Fahrenheit neljäsataa ja jotain, joka päättyi muistaakseni siihen, että joukko kirja-aktivisteja yrittää muistella klassikkoja kirjallisuusvihamielisen sivilisaation romahduksen jälkeen. Uhkaavan iloisesti leimuavan tulen ääressä scifi-kirjallisuuden tuntijat Kari ja Markus auttoivat muutaman yksityiskohdan oikeinmuistamisessa.

Seuraavaksi teimme esittelykierroksen siteeraamalla jotain itsellemme tärkeää kirjailijaa tai tekstinpätkää. Homma ei sujunut ihan käden käänteessä, mutta pienen pinnistelyn jälkeen alkoi joitain lauseita nousta ihmisten huulille. Auringon laskiessa syvällinen ja hauska lootus-aiheinen sitaattipensas lähti rönsyämään; lainattiin Äiti Ammaa, Dallapee-orkesteria, Goethea ja joitain hienon kuuloisia kirjailijoita, joiden nimiä en enää muista.

Raskaalta tuntuneen, vahvasti kauno- ja viisauskirjallisuuspainoitteisen alun jälkeen teimme täyskäännöksen ja päädyimme muistelemaan Suosikki- ja Sinä&minä -lehtien lääkäripalstojen groteskin surkuhupaisia helmiä. Näistä päällimäisimmäksi on mieleeni jäänyt kummittelemaan hieman urbaanilta legendalta kuulostanut tarina emättimen uumeniin jumiutuneesta katkenneesta nakista. Muitakin versioita samasta teemasta kerrottiin. Näitä juttuja kuunnellessa oli mukavaa mutustella Miran tuomia herkullisia lettuja.

Illan aikana pulikoitiin muistin varassa monen kirjoitetun ja muuten median välittämän sanan sfäärin läpi. Yllättävän moni muisti lähes sanatarkasti Pirkan niksikirjan enenmän tai vähemmän älyttömiä käytännön vinkkejä. Käsiteltiin ärsyttävimpien koulussa opittujen hokemien traumaa yhdessä. Vertailtiin keltaisen lehdistön lööppejä välillä Suomi - Englanti (täytyy sanoa, että englantilaiset lööpit eivät meikäläiselle auenneet yhtään).

Ilta päättyi mielestäni varsin onnistuneesti yhteisesti kerrottuun legendaan Forest Gumpista, kun yritimme muistella jotain meille kaikille tuttua ajassamme elävää, meihin vaikuttavaa kertomusta. Kymmenkunta nuotiolla kökkijää täydensi vuorollaan hittielokuvan tarinan kulkua. Välillä avautui jopa tilaisuuksia pienille opillisille erimielisyyksille piiriläisten selvitellessä yllättävän monipolvisen tarinan yksityiskohtia. Ydinkysymykseksi nousi: "Miksi Forest lopetti juoksemisen?".

Ilta päättyi luontevasti kymmenen maissa kaatosateeseen. Ennen kuin osallistujat häipyivät paikalta ehdotin vastavanlaista tapaamista jatkossa. Päätimme tavata samalla paikalla samaan aikaan viikottain, mutta jo seuraavalla viikolla järjestelyt menivät mönkään. Olisi hauskaa saada kuitenkin jatkoa aikaiseksi vielä tämän kesän aikana. Kiitos kaikille nuotiopiiriläisille nautinnollisesta ja mielenkiintoisesta illasta!

-Mikko

Pieniä tarinoita siitä, kuinka talonvaltaajat tukevat paikallistayhteisöjä

Ajattelin ryhtyä kirjoittaman lyhyitä esimerkkejä kansainvälisen valtaajakulttuurin vaikutuksista paikallisyhteisöihin. Käytän valtaajista itse keksimiäni nimimerkkejä.

Osa 1.

Ali ilmestyy maailmalta kevättalvesta Tampereelle ja ryhtyy suunnittelemaan valtausta yhdessä pienen paikallisen ryhmän kanssa. Hänen ensisijaisena tarpeenaan on löytää asuinpaikka ja jotain duunia. Hommat etenee, ja loppukeväästä vallataan Hyhkyssä pieni puutalo, jota siivoillaan ja ehostellaan talkoovoimin.

Tampereellaoloaikana Ali auttaa Hirvitalon lämmityksessä. Ilmenee, että hänellä on osaamista uuninkorjauksen ja -puhdistuksen alalla, kun galleriatilaa lämmittävä Porin-Matti alkaa ikävästi savuttaa, eikä kukaan muu osaa ratkaista ongelmaa nopeasti.

Toukokuussa Ali paljastaa itsestään lisää yllättäviä kykyjä. Pispalan kulttuuriyhdistyksen järkkäämää Työväenmuseo Werstaalle tulevaa näyttelyä varten pitäisi jonkun asentaa kiinalainen versio Linux-käyttöjärjestelmästä. Koska edellisessä elämässään Ali on työskennellyt joka paikan höylänä ICT-alalla ja on aktiivinen open source -ohjelmistoharrastaja, tarjoutuu hän hoitamaan homman kaljapalkalla. Eksoottisen ohjelmiston asennus käy käden käänteessä.

Kesäkuun hujakoilla Ville Hirvitalolta päättää perustaa pyöräpajan pihan käyttöä vailla olevaan vajaan. Ali korjailee yhtenä pyöräaktiiveista lahjoitus- ja löytöosista pyöriä, joista pari osallistuu kesäkuun alussa ensimmäiseen Tampereen keskustassa kuukausittain järjestettävään CritiCALL Mass polkupyöräkulkueeseen.

Jatkuu...

-Mikko

Poliisi, palauta ystävämme takaisin Suomeen!

Vaikka Tampere tunnetaankin poliisihuumorin kehtona, niin tämä temppu ei paljon naurata: Itsenäisyyspäivän kynnyksellä reinikaiset kyydittivät jo monessa Pispalan kulttuuritapahtumassa mukana olleen taiteilijavieraamme, kuvanveistäjä ja performanssitaiteilija Suvadeep Dasin Intiaan lähtevään lentokoneeseen. Tällä viikolla sitten tipahti postilaatikkoomme tieto, että kollegamme on hyväksytty Teatterikorkorkeakouluun, jonka pääsykokeissa hän ehti nippa nappa käydä ennen kyyditystään, ja että opintojen on tarkoitus alkaa jo elokuussa.

Kiitos Suomen esivalta hyvin hoidetusta logistisesta operaatiosta! Hirvitalolaiset ja monet muutkin ovat joutuneet selvittelemään tätä sotkua monelta kantilta. Sujuiko kyyditys lain kirjaimen mukaisesti (mistään oikeudenmukaisuudesta tässä yhteydessä ei kannata edes pihahtaakaan)? Mistä rahat Suvan Suomen-paluuseen? Ja niin edelleen.

Haluamme ystävämme ja kollegamme pikaisesti takaisin Suomeen. Jos haluat asiassa jotenkin auttaa, niin pistä vaikka postia osoitteeseen mikko.lipiainen[at]gmail.com.

Runotulet

Inessa Dulkina aloitti perjantain Hirvitalon annin laulamalla Mordvalaisia kansanlauluja ja kertomalla hieman laulujen taustoista.

Sitten tulivatkin Sirkka Turkka ja Sami Kukka. Edellinen lausui runojaan ja jälkimmäinen soitti ja lauloi kappaleitaan.

Tampereen yliopiston teatterin ja draaman tutkimuksen opiskelijat esittivät afrikkalaisen kansantarinan "The Flute".

Lauantiapäivä olikin sitten sateinen ja tapahtuma pidettiin sisällä. Elävien runoilijoiden seura aloitti. Tässä Marianna Kurtto,

Karri Kokko,

Pauliina Haasjoki

Lauri Otonkoski.

Sitten seurasi esiintyjä, jota moni oli varta vasten tullut paikalle katsomaan: Seela Sella. Talo oli täynnä yleisöä eikä enempää olisikaan mahtunut.

Juha Rautio ja Marjo Selin esiintyivät viimeisenä ja sen jälkeen katsottiin vielä dokumentti tanskalaisista poetry slam -runoilijoista. Hauska oli viikonloppu ja arvelen että sekä yleisö että järjestäjät olivat tyytyväisiä.

JR

Peijaiset VI

Viime Peijaiset olivatkin aiottua suppeammat musiikkianniltaan, kuten Vastavirran ovesta saattoi lukea. Onneksi tiskijukat soitivat loistavaa musiikkia ja kummatkin yhtyeet pistivät parastaan.

Horse Attack Sqwad kertoi hevosrakkauden vaikeudesta ja autuudesta.
(www.myspace.com/horseattacksqwad)
Kaarna soitti tyylikkäästi ja antaumuksella.
(www.myspace.com/kaarna222)
Hanneriina Moisseisen näkemys Kaarnan basistista Mikosta.

JR

Pihalla taas

Kevät on jo tullut ja Suva ja Dylan tarkenee pihalla istua.

Maalatussa lasikopissa on kasvistenkin mukavampi olla ja kasvaa.

Kaikki on valmista nurmikon tulla.

Kun taloa ei tarvitse enää lämmittää, voi puiden polttamisen sijasta hoitaa puutarhaa. Onneksi joukkoon on eksynyt alan kokemusta omaavia henkilöitä. Toivottavasti ilmat pysyy hyvinä sillä tiedossa on lähiaikoina vappu, Pispalan karnevaalit ja epämääräistä istuskelua auringonpaisteessa.

JR

Kevään tultua Hirvitalonkin väki alkaa olla yhä enemmän ja enemmän pihalla.

Ja pihalla hommia riittää. Tänään asialistalla oli hiekan lakaisu jalkakäytävältä ja ostoskärrääminen vajan taakse hiekkalaatikkoon odottamaan seuraavaa talvea. Se oli ihan hauskaa hommaa, oli lystikästä hengailla sillä puolella taloa, pihan ja talon luoman toisinaan vähän eristäytyneen tilan ulkopuolella. Jalkakäytävä! Hirvitalolla on ihan oikea jalkakäytävä. Tuntuu tosi hienolta ja kaupunkilaiselta. Kuvassa ja videolla häärivät Komea-Janne ja Ville.







Meillä oli jälleen polttopuusessiot, ja päästiin käyttämään uutta moottorisahaa. Uusi moottorvekotin aiheutti ristiriitaisia tunteita talkooporukassa. Dylan laittoi moottorisahan kuntoon ja äijäili siinä sivussa. Alex oli puolen tunnin työnteon jälkeen sitä mieltä, ettei sitä voi käyttää enempää ennen kuin ketju on kiristetty. Meteli oli kova. Ville ilmoitti, ettei hän voi sietää "tuollaisia koneita". Oscar irvisteli taka-alalla. Komea-Janne Lähti kotiin, Komeampi Janne tuli tilalle, Ismo käytteli käsisahaa ja eräs vaaleahiuksinen mies tuli vielä avuksi. Menee kyllä varmaan vielä pitkään ennen kuin saadaan kaikki puut pilkottua.

Janne näyttää miten pitää tehdä. Oscar ei tee mitään.

-saara

Hirvimatkustajat.

Tänään oli Hirvarin postilaatikkoon ropsahtanut postikortti Uruguaysta. On tosi mukava saada välillä talon väen terveisiä maailmalta, kun rämpii tuolla pihalla kuravellissä tai luuttuaa gallerian lattioita ja touhuaa Hirvitalon arkisia juttuja. Kävin sitten selailemaan keittiöön jääneitä papereita, ja sieltä löytyi paljonkin Hirvitalolle lähetettyjä kortteja maailmalla kulkevalta talonväeltä Intiasta, Espanjasta, Jostain, Romaniasta, Ehkä Jostain Muualta, ja Meksikosta ainakin. Teemun ja muutamien muiden edesottamuksia voi muuten myös seurailla Hirvikaipuu-blogista. Kun ne postikortit ovat kuitenkin tosi pieniä ja hitaita, ja me ollaan malttamattomia ja uteliaita.

saara

Peijaiset V

Tällä kertaa olikin Peijaisilta tupattu täyteen mitä hienointa ohjelmaa. Samana iltana oli nimittäin myös J.Kareliuksen näyttelyn avajaiset Vastavirralla. Ilta aloitettiin katsomalla kaksi Kareliuksen lyhytelokuvaa. Valokuvakollaasi/animaatiomaiset värikkäät ja rankkoja aiheita kaihtamattomat filmit olivat täyttä asiaa ja kun hetken kuluttua illan musiikkianti pärähti lavalla käyntiin niin senhän tiesi, että tästä tulee hyvä ilta.

Säärelä&Björkqvist osaa rouhean siistimättömän ulosannin ja asennepuoli oli hallussa myös sanoituspuolella. Bändi sopi loistavasti elokuvien jälkeiseen tunnelmaan ja potkas tosiaanki illan kohti lopullista hurmiota. (http://www.myspace.com/saeaerelae)

Ja iltaa jatkoi pitkälti samoilla teemoilla J.K Ihalainen runoillaan. Asianomaisia ei säästelty, eikä nykymenoa suostuttu katsomaan minkäänväristen lasien läpi. Ensimmäinen, sodanvastainen, runo omistettiin Anders Fuck Rasmussenille (tiedätte kyllä että kuka se se on) ja seuraava rikkoutuvista koneista, ja samalla lähes kaikesta muustakin, kertova sanateos alkoi proosalla ja päättyi en mä oikein edes tiedä mihin, mutta tiukkaa menoa se oli.

Tampo Otti lavansa jatsi/reggae/kansanmusiikkisekoituksella ja maittoi ihmisille kuin Villen hernekeitto ( kts. Ville, Blogiteksti maaliskuun 24.). Loistavaa menoa Haitarin (ei kuvassa), urkujen, kitaran, basson ja rumpujen kera. Kaikki soittajat vetivät säästäväisesti mutta juuri kohdalleen ja, niin rokkipoliisi kuin olenkin (jotenkin se vaan aina hävettää edes päällä nyökätä tahtia), sai minut liikahtelemaan rytmin mukana. (http://www.myspace.com/tampereenpojat)

Illan päätteeksi oli säästetty Locomotora, joka paisutteli teoksensa aikamoisiin ulottuvuuksiin. Aina sieltä löysi jotain hienoja pieniä juttuja ja kolmella kitaralla kun soitetaan, niin niinhän sen pitää ollakin. Bändissä oli sopivasti särmääkin, eikä musiikki mennyt pelkäksi leijumiseksi. Kuulemma muistutti yhtä tosi hyvää bändiä, jonka nimen mä unohdin, kun en sitä kirjottanut muistiin, enkä muistanut kysyä uudestaan siltä kaverilta, joka sen sano. Kerrassaan loistava lopetus illalle. (http://www.last.fm/music/Locomotora)

Ai niin, se J. Kareliuksen näyttely muuten jatkuu siellä Vastavirralla, eli kannattaa katella muuallekin kuin tuopin pohjalle seuraavalla kerralla kun siellä olette.

JR