Viesti taiteilijaystävältämme Suvadeep Dasilta

Toukokuun puolessavälissä poliisin Intiaan passittama Suva kerää parhaillaan varoja päästäkseen takaisin Suomeen syksyllä, jolloin hänellä alkaa opinnot Teatterikorkeakoulussa Helsingissä. Hirvitalon väki on yrittänyt osaltaan auttaa häntä yrityksessään. Tässä viesti Suvalta:

TERVE INTIALAINEN

To friends from –suomi

I begin with my heartiest gratitude to all who are present here, “TERVEHYDYS”. I love to be among you people. In my former visit to Finland, I found Tampere as the best and most social and culturally rich among all other cities. I was able to share my creative bits and parts, and humbly contributed with what little I had. It would have been really difficult for me without your friendship and support. It was real honour for me to work and perform at ‘Hirvitalo’. I am equally honoured to mention places of culture like Pispalan Teatteri, Pispalan Ihoteollisus, Herta, Vastavirta, Telakka and Pispalan Kirjasto and the site pykki pystö of events. Most important I am honoured to have friends from Pispala, a place with a big smile and a symbol of brotherhood.

Coming from a different coloured background I never felt alien and tried my best to adapt to to such a ihana culture. I loved with all of you playing organically (with fingers) the drums and singing as well. My biggest moment was creating the “tukkirumpu” and the community performance that followed in 16th December. It was great honour to perform with ‘BLACK MOTOR’, our very own band ‘Hirvi Explosion’, my gig with ‘sounds of Ankur’- the Brazilian singer ceaser and my small contribution to Pispalan teatteri. I may have done few more activities, however in all these I wish to thank you, all of you who made me comfortable and gave me a place which I can call as my ‘second home’.

I come from a land of emotions which ofcourse makes me emotional by saying all these. My worst moment was when I had to leave on the mid of toukokuu without saying goodbye to such wonderful and best of friends. All these things gave me more strength and with the help of almighty I will come back to work and live and be a part of your activities and action once again. Yes for this I need all of your support and help to bring me back. [ Ever since I was a child I had one dream and that is to form an universal connection of one world – a world without beurocratic norms, a world where all the cultures meet like the ocean, a world with equal economic conditions, a world without political and geographical boundaries, a world full of openness where race, distinction, colour, religion and regions don’t exist.] It may sound like fantasy, but we can still assume and make it happen. Are you all with me?--- I repeat loudly ‘ARE YOU ALL WITH ME?’

I wish I could read these notes aloud but I am happy that one of you will do so and while reading this I can visualize my presence strongly with my whole heart and soul. If I am asked that how do I see myself among you people – I would rather say ‘ as a simple entertainer and everlasting friend to all of you and an Ystävä and not a kaveri’. That is the greatest thing I ever received from you all which is friendship. Yes I will be back soon and will do a lot of work and create Art works, play lot of music and will share what little I have to keep the spirit of community alive. I will need all of your help and support without which it can be really hard for me to come back. Yet spiritually I can see myself present among you all and working and creating new things again. With all my heart and affection ------------

SUVA

Suvasta netissä:

www.flickr.com/photos/suvshaman/

www.m2hz.net/jaksot/suvadeep-das-%E2%80%93-exotic-ways?quicktabs_2=1"

www.uta.fi/festnews/2009/52733.shtml

fifi.voima.fi/artikkeli/Ekologinen-el%C3%A4m%C3%A4ntapa-voittaa-turbokapitalismin/2847

www.ilkka.fi/teemat/teematarticle.jsp?article=371060&category=48

tamk-ttvo.blogspot.com/2009/04/art-veturit-nayttelyn-perfo-lauantaina.html

www.ess.fi/?article=214381

-Mikko

Mustan Pispalan jälkeen

Anarkistinen vastakulttuurifestari Musta Pispala on jälleen ohi ja pää täynnä työpajojen kekusteluissa heräämiä ajatuksia ja ideoita. Uskon, että järjestetty tapahtuma antoi arvokkaan tilaisuuden käsitellä anarkismia aiheena yleisesti sekä paneutua anarkistisiksi enemmän tai vähemmän itsensä mieltävien toimijoiden keskinäisiin kysymyksiin. Ne Hirvitalolla ja Vastavirta-klubilla järjestetyt keskustelut ja työpajat, joihin itse osallistuin, vaihtelivat laadultaan ihan ok -tasosta huippuihin (esim. Theatre of The Oppressed oli itselleni henkilökohtaisesti ja ammatillisesti merkittävä työpaja). Sellainen olo jäi, että tämän hetken tärkeimpiä ja vaikeimpia kysymyksiä ns. skenen sisällä on seksismi ja (seksuaali)vähemmistöjen syrjiminen. Tämä kysymys koskettaa myös Hirvitaloa, mistä myöhemmin lisää.

Lopuksi tähän aivan aiheeseen liittymätön juttu: joku pikkupoika oli käynyt tulostamassa Hirvarin mustesuihkutulostimella ison läjän Pokemon-kortteja, minkä seurauksena muste oli totaalisesti loppunut. ^-^

-Mikko

Voiman verkkolehti Fifin juttu festarista:
http://fifi.voima.fi/artikkeli/Anarkistien-kes%C3%A4leirill%C3%A4-ihan-turistina/2917

Esimerkki yhdestä ns. skenen sisäisestä kipupisteestä ja sen käsittely-yrityksestä:
http://sosiaalikeskus.wordpress.com/

Hirvitalo’s archiving project: Material wanted

As a part of Pispala Culture Associations EVS project a volunteer is collecting and organizing information of the past events held in Hirvitalo or related to Pispala Culture Association. She is collecting pictures, videos, documents, press releases and anything that could help to make the Hirvitalo ‘ s archive complete and ready for any kind of public or private presentation.
If you want to help her in this and have any pictures, photos, posters, etc…Please send them to this e-mail with a short description in English of the material including at least the name and date of the documented event, the organizer and the copyright holder of the material:

Lenka
hirvitalo.archive[at]gmail.com

or bring them to Hirvitalo any day you can

If you know about more people, who might have something to add, don’t hesitate in contact them and spread this message!

The project in which the archiving is done is funded by EU´s Youth in Action Programme. More info about the programme can be found from Centre for International Mobility, CIMO:
www.cimo.fi
Read more about EVS(European Voluntary Service) at:
ec.europa.eu/youth/youth-in-action-programme/doc82_en.htm

This project has been funded with support from the European Commission.
This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein.

Peijaiset VII

Tero Huh

Tango-orkesteri Kipeimmät Hetket

Kontti

Puu

Muistinvaraisen kirjallisuuden nuotiopiiriltä

Moni on kysellyt, että mitä siellä su 10.5. Taidelehdossa järjestetyllä muistinvaraisen kirjallisuuden nuotiopiirillä oikein tapahtui. Tässä oma versioni tapahtumien kulusta.

Virittelimme Markuksen kanssa laavun, nuotion ja muistinvarainen vyöhyke -kyltin Taidelehtoon ennen kymmentä ja sammutimme kännykkämme. Arviolta vartin päästä löysivät paikalle ensimmäiset uskaliaat, joille tarjosimme teetä futuristisen sinisistä muovimukeista.

Pian paikalle käyskenteli muutama muukin enemmän tai vähemmän tuttu kasvo, ja päätimme aloittaa muistelun.

Yritin rakentaa osittain live-roolipelimäistä tunnelmaa esittelemällä pelijohtajatyylisesti skenaarion, johon ikään kuin tekemisemme nuotiolla liittyisivät. Ideahan tästä sessiosta tuli väärin/hatarasti muistamastani Ray Bradburyn scifi-novellista Fahrenheit neljäsataa ja jotain, joka päättyi muistaakseni siihen, että joukko kirja-aktivisteja yrittää muistella klassikkoja kirjallisuusvihamielisen sivilisaation romahduksen jälkeen. Uhkaavan iloisesti leimuavan tulen ääressä scifi-kirjallisuuden tuntijat Kari ja Markus auttoivat muutaman yksityiskohdan oikeinmuistamisessa.

Seuraavaksi teimme esittelykierroksen siteeraamalla jotain itsellemme tärkeää kirjailijaa tai tekstinpätkää. Homma ei sujunut ihan käden käänteessä, mutta pienen pinnistelyn jälkeen alkoi joitain lauseita nousta ihmisten huulille. Auringon laskiessa syvällinen ja hauska lootus-aiheinen sitaattipensas lähti rönsyämään; lainattiin Äiti Ammaa, Dallapee-orkesteria, Goethea ja joitain hienon kuuloisia kirjailijoita, joiden nimiä en enää muista.

Raskaalta tuntuneen, vahvasti kauno- ja viisauskirjallisuuspainoitteisen alun jälkeen teimme täyskäännöksen ja päädyimme muistelemaan Suosikki- ja Sinä&minä -lehtien lääkäripalstojen groteskin surkuhupaisia helmiä. Näistä päällimäisimmäksi on mieleeni jäänyt kummittelemaan hieman urbaanilta legendalta kuulostanut tarina emättimen uumeniin jumiutuneesta katkenneesta nakista. Muitakin versioita samasta teemasta kerrottiin. Näitä juttuja kuunnellessa oli mukavaa mutustella Miran tuomia herkullisia lettuja.

Illan aikana pulikoitiin muistin varassa monen kirjoitetun ja muuten median välittämän sanan sfäärin läpi. Yllättävän moni muisti lähes sanatarkasti Pirkan niksikirjan enenmän tai vähemmän älyttömiä käytännön vinkkejä. Käsiteltiin ärsyttävimpien koulussa opittujen hokemien traumaa yhdessä. Vertailtiin keltaisen lehdistön lööppejä välillä Suomi - Englanti (täytyy sanoa, että englantilaiset lööpit eivät meikäläiselle auenneet yhtään).

Ilta päättyi mielestäni varsin onnistuneesti yhteisesti kerrottuun legendaan Forest Gumpista, kun yritimme muistella jotain meille kaikille tuttua ajassamme elävää, meihin vaikuttavaa kertomusta. Kymmenkunta nuotiolla kökkijää täydensi vuorollaan hittielokuvan tarinan kulkua. Välillä avautui jopa tilaisuuksia pienille opillisille erimielisyyksille piiriläisten selvitellessä yllättävän monipolvisen tarinan yksityiskohtia. Ydinkysymykseksi nousi: "Miksi Forest lopetti juoksemisen?".

Ilta päättyi luontevasti kymmenen maissa kaatosateeseen. Ennen kuin osallistujat häipyivät paikalta ehdotin vastavanlaista tapaamista jatkossa. Päätimme tavata samalla paikalla samaan aikaan viikottain, mutta jo seuraavalla viikolla järjestelyt menivät mönkään. Olisi hauskaa saada kuitenkin jatkoa aikaiseksi vielä tämän kesän aikana. Kiitos kaikille nuotiopiiriläisille nautinnollisesta ja mielenkiintoisesta illasta!

-Mikko

Pieniä tarinoita siitä, kuinka talonvaltaajat tukevat paikallistayhteisöjä

Ajattelin ryhtyä kirjoittaman lyhyitä esimerkkejä kansainvälisen valtaajakulttuurin vaikutuksista paikallisyhteisöihin. Käytän valtaajista itse keksimiäni nimimerkkejä.

Osa 1.

Ali ilmestyy maailmalta kevättalvesta Tampereelle ja ryhtyy suunnittelemaan valtausta yhdessä pienen paikallisen ryhmän kanssa. Hänen ensisijaisena tarpeenaan on löytää asuinpaikka ja jotain duunia. Hommat etenee, ja loppukeväästä vallataan Hyhkyssä pieni puutalo, jota siivoillaan ja ehostellaan talkoovoimin.

Tampereellaoloaikana Ali auttaa Hirvitalon lämmityksessä. Ilmenee, että hänellä on osaamista uuninkorjauksen ja -puhdistuksen alalla, kun galleriatilaa lämmittävä Porin-Matti alkaa ikävästi savuttaa, eikä kukaan muu osaa ratkaista ongelmaa nopeasti.

Toukokuussa Ali paljastaa itsestään lisää yllättäviä kykyjä. Pispalan kulttuuriyhdistyksen järkkäämää Työväenmuseo Werstaalle tulevaa näyttelyä varten pitäisi jonkun asentaa kiinalainen versio Linux-käyttöjärjestelmästä. Koska edellisessä elämässään Ali on työskennellyt joka paikan höylänä ICT-alalla ja on aktiivinen open source -ohjelmistoharrastaja, tarjoutuu hän hoitamaan homman kaljapalkalla. Eksoottisen ohjelmiston asennus käy käden käänteessä.

Kesäkuun hujakoilla Ville Hirvitalolta päättää perustaa pyöräpajan pihan käyttöä vailla olevaan vajaan. Ali korjailee yhtenä pyöräaktiiveista lahjoitus- ja löytöosista pyöriä, joista pari osallistuu kesäkuun alussa ensimmäiseen Tampereen keskustassa kuukausittain järjestettävään CritiCALL Mass polkupyöräkulkueeseen.

Jatkuu...

-Mikko

Poliisi, palauta ystävämme takaisin Suomeen!

Vaikka Tampere tunnetaankin poliisihuumorin kehtona, niin tämä temppu ei paljon naurata: Itsenäisyyspäivän kynnyksellä reinikaiset kyydittivät jo monessa Pispalan kulttuuritapahtumassa mukana olleen taiteilijavieraamme, kuvanveistäjä ja performanssitaiteilija Suvadeep Dasin Intiaan lähtevään lentokoneeseen. Tällä viikolla sitten tipahti postilaatikkoomme tieto, että kollegamme on hyväksytty Teatterikorkorkeakouluun, jonka pääsykokeissa hän ehti nippa nappa käydä ennen kyyditystään, ja että opintojen on tarkoitus alkaa jo elokuussa.

Kiitos Suomen esivalta hyvin hoidetusta logistisesta operaatiosta! Hirvitalolaiset ja monet muutkin ovat joutuneet selvittelemään tätä sotkua monelta kantilta. Sujuiko kyyditys lain kirjaimen mukaisesti (mistään oikeudenmukaisuudesta tässä yhteydessä ei kannata edes pihahtaakaan)? Mistä rahat Suvan Suomen-paluuseen? Ja niin edelleen.

Haluamme ystävämme ja kollegamme pikaisesti takaisin Suomeen. Jos haluat asiassa jotenkin auttaa, niin pistä vaikka postia osoitteeseen mikko.lipiainen[at]gmail.com.